Jos sitä huomenna aloittaisi....

Ehkä pahin asia, minkä voi tehdä, on siirtää jonkin asian aloitus seuraavalle päivälle. Kuinka moni uskaltaa myöntää sortuneensa tähän?

Minä ainakin uskallan. Voisin antaa todella monta omaa esimerkkiä ihan näin mielenkiinnosta ja itseinhon kasvatuksen puolesta.

Huomenna aloitan käsipainojen nostelun.
Huomenna ryhdistäydyn syömisten kanssa.
Huomenna aloitan juoksemisen
Huomenna aloitan kokeeseen lukemisen
Huomenna teen sitä/tätä/tuota

Jaa, kuinka moni noista toteutui? Ei varmaan yksikään.
Ei siirretä huomiselle sitä, mikä voidaan aloittaa/tehdä jo tänään!

Kiitos 45 lukijaa!

Kohta täytyy mennä nukkumaan, lupaan tulla kirjoittelemaan kattavammin tämän viikon aikana!
 Stay tuned darlings!♥

- fav

Ja nyt teen täyskäännöksen

Kävin tänään ravintoterapiassa ja siitä inspiroituneena ajattelin nyt oikeasti tehdä suuren parannuksen syömisen suhteen! Olen jo kauan ajatellut, että syöminen ei ole asia, jota voisin kontrolloida. Työnsin ongelman pois, koska uskottelin itselleni etten voi tehdä asialle mitään. Luovutin.

En edes tiedä kuinka mones kerta tämä on kun taas yritän parantaa syömisiäni, mutta väliäkö sillä, yritän niin kauan kunnes onnistun! Blogiin tulee varmasti enemmän juttua tästä lähtien. Huomenna katson lähtöpainon, tavoitteena olisi ainakin nyt aluksi päästä siihen 50kg. Saa nähdä miten käy, toivon parasta.

43 lukijaa!♥

Yritystä peliin

En tiedä olenko sisäisesti enää edes elossa. Suurin osa musta kuoli kun kuulin, että osasto on seuraava keino mitä voitaisiin kokeilla syömishelvetin voittamiseksi. Olen aina halunnut selviytyä kaikesta itsenäisesti ja yksin, osasto ei oikein sisälly siihen. Mutta ei kai tässä hirveästi ole vaihtoehtoja, jos haluan parantua kun itse en ole osannut itseäni auttaa. Täytyy nyt miettiä tätä vakavasti.

Paino alkuviikosta; 42,3kg. Täytyy myöntää että olin kieroutuneesti iloinen painon tippumisesta..

En jaksa tätä stressiä, olisikohan aika tarttua teräaseisiin?

Tämä oli nyt tällainen pieni päivitys siitä, että olen ainakin fyysisesti elossa. 

School sucks

Koulu ei ole yhtään mun juttu. En jaksa istua siellä yli viittä tuntia päivässä. En jaksa! Koulussa on kamalaa, kotona on kamalaa, mitähän tässä oikein tekisi?

Saan oikeasti kohta hermoromahduksen. Herään joka aamu myöhässä ja sitten kiirehdin, jotta ehdin ajoissa kouluun ja sitten tulen miljoonan tunnin jälkeen kotiin enkä jaksa tehdä yhtään mitään. Tämäpä vasta elämää.

Sain myös tänään kuulla yhden aika mukavan asian. Tai no mukavan ja mukavan mutta anyway. Se, etten koskaan saa mitään tehtyä, ei välttämättä johdu vaan laiskuudestani/saamattomuudestani, vaan näillä mielialoilla voi olla osuutensa asiaan. Tämä laski muutaman prosentin itsevihalukuani alaspäin.

En ole varmaan tänne kertonutkaan (on ollut niin pitkä tauko) että olen saanut lääkkeet. Määrääkin nostettiin eilen. Toivottavasti näillä nyt olisi jotakin supermyönteisiä vaikutuksia, en ole vielä pahemmin huomannut mitään.

Ei jaksaisi mennä taas kouluun. En jaksa mitään. En jaksa olla. En jaksa enää.

- fav

Heippa taas!

Tulin vain pikaisesti ilmoittamaan että olen vielä hengissä vaikkei musta mitään ole kuulunutkaan ja teen paremman ja pidemmän postauksen ihan tässä lähipäivinä, kunhan vaan ehdin ja jaksan.

Iso kiitos 41 lukijalle! En olisi ikinä uskonut saavani teitä noin montaa♥

- fav

You're everything that I want but you don't want me

Tuomittu olemaan yksin. Ei mulla ole oikeutta saada uusia ystäviä, kukaan ei halua olla masentuneen, itsetuhoisen ihmisen ystävä. En ole parasta mahdollista ystävämateriaalia. Miksi ystävyydessä ollaan näin tiukkoja? Jos et ole sellainen, tällainen tai tuollainen, ei sinusta haluta ystävää. Omasta mielestäni olen ihan mukava toisinaan. Noh, olen sitten yksin. Eipä tässä taida oikein olla vaihtoehtoja.

Keiner mehr da der mich wirklich kennt

Suuri kiitos 37 lukijalle!♥

Olisi aivan tylsää kirjoittaa blogia ilman lukijoita ja/tai kommentteja. Täytyisi vain nyt taas itse aktivoitua blogien seuraamisessa, jäänyt vähän retuperälle.

Syömisten kanssa menee taas huonommin. Mikään ei oikein maistu ja koska olen liian laiska kokkaamaan, en yleensä syö päivässä yhtäkään kunnon ruokaa. Joten olo on yleensä aika hutera.

Syön suklaamoussea tällä hetkellä. Hyi olen ällöttävä. Olisi parempi nakertaa vaikkapa porkkanaa.

Mielialojen kanssa ollaan taas jännän äärellä. Eilen illalla mulla oli kamala fiilis ja halusin oikeasti vain kuolla. Tänään mulla on hyvä fiilis, kiitos tulevien töiden. Mä olen aina voinut paeta oikeita fiiliksiäni töissä, koska en voi näyttää mitään haluan-kuolla-tappakaa-mut -naamaa töissä. Tai no yksikseni toki voin, mutta silloin kun olen ihmisten kanssa tekemisisissä niin parempi olla jotain muuta.

Huomenna pääsen vihdoinkin polille! Olen odottanut tätä.

Give up

Jo 34 lukijaa!♥Wohoo!

Huomasin kauhukseni etten voi enää luottaa vaakaani, se on joko rikki tai sitten siitä on patterit loppu. En siis yhtään tiedä mitä painan tällä hetkellä, koska en todellakaan luota tuon vaa'an jatkuvasti muuttuviin lukemiin.

Mun piti ruveta kuntoilemaan, piti ruveta tekemään töitä sen eteen, että olisin joskus edes tyytyväinen itseeni. Ja mitä minä sitten olen tehnyt? En yhtään mitään. Jep, siinähän se; vihaan taas itseäni.



Don't give up.

Bla bla bla

Heti alkuun oikein kaunis kiitos 32 lukijalle!♥

Mä olen tänään pohtinut tulevaisuutta. Olen vähintäänkin vuoden jo toivonut pääseväni mahdollisimman pian pois kotikaupungistani. Olen iloinnut asiasta ja luulin että se olisi jo tänä vuonna mahdollista. Mutta ei se ole. Tänään myös tajusin, että pystynköhän mä sittenkään muuttamaan pois täältä? Kaikki "läheisimmät" sukulaiset ja pari hassua kaveria on täällä. Kaikki on täällä. Mä tiedän kuinka vaikea ystäviä on saada, joten miten vaikeaa se olisi vieraalla paikkakunnalla? Mä myös tiedän, että kun asun yksinäni niin se ei välttämättä oikein suju. En oikein tiedä miten osaan huolehtia itsestäni ja osaanko pitää itsetuhoisuuteni "hallinnassa". Muistankohan edes syödä yksin asuessani? Nyt on vaikeaa, mutta tiedän että omilleni muutettuani tulee olemaan vielä vaikeampaa.

Tän piti olla mun hartain toive, pelastus tän kaiken paskan keskellä, mutta nyt koko muutto vaan ahdistaa mua. Onneksi ja harmiksi siihen on vielä ainakin vuosi. Toisaalta haluaisin pystyä jo muuttamaan, koska haluan pois täältä, en halua nähdä näita tuttuja naamoja enää, en halua kuulla kotona, kuinka mikään mitä teen, ei koskaan ole tarpeeksi. Mä todella yritän jaksaa tehdä asioita, mutta tosi tsemppaavaa kun se ei tunnu riittävän, vaan minun pitäisi aina jaksaa tehdä myös sitä ja tätä.

Huomenna yritän muistaa käydä vaa'alla. Olisi mielenkiintoista nähdä, paljonko painan tällä hetkellä.

Fitspo!

Tää tahtoo litteän ja treenatun näköisen vatsan!♥ Pitää nyt oikeasti ottaa itteä niskasta kiinni, ryhdistäytyä ja todellakin nähdä vaivaa asian eteen. Kyllä mä vielä tässä onnistun!

~ fav

Avautuminen

On olemassa asioita, joita ei halua kertoa muille. Ehkä on olemassa myös asioita joita ei halua myöntää edes itselleen? Minulla ainakin on. 

Mä en ole koskaan halunnut myöntää muille (tai edes itselleni) etten oikeasti pysty hoitamaan kaikkia asioita, jotka mun pitäisi hoitaa. Olen hankkinut itselleni aivan liikaa työtaakkaa, kai mä vaan yritän siten todistaa itselleni että pystyn oikeasti tekemäänkin jotain, tosin joudun aina pettymään kun en pystykään. Aina on liian monta rautaa tulessa.

Mulla on tämän blogin lisäksi kolme muutakin blogia, joita yritän päivitellä. On koira lenkitettävänä ja seitsemän jyrsijää hoidettavana ja ruokittavana. Pitäisi pitää ruokapäiväkirjaa sekä normaalia päiväkirjaa. Mä en mitenkään jaksa tehdä noita kaikkia. Mä olen aina pelännyt, että mut leimataan huonoksi omistajaksi, koska lemmikkieni hoito ei aina ole sieltä parhaasta mahdollisesta päästä. Mutta mä todella yritän tsempata!

Viimeisin kouluvuoteni meni aivan päin helvettiä, koska oli jatkuvia huimauksia ja heikotusoloja, koko koulu ja muut oppilaat ahdisti aivan järkyttävästi enkä edes halunnut olla koulussa. En tosiaankaan halua mennä syksyllä uuteen kouluun, pelkkä ajatuskin ahdistaa.

Iso kiitos 28 lukijalle!♥

Niin katoavaista...

... tämä lukijakunta meinaan. Ensin oli 28, sitten oli 27 ja sitten olikin 26. No mutta kaunis kiitos kuitenkin 26 lukijalle!♥

Pahoittelen etten ole taas hetkeen postaillut, ei vaan ole oikein mitään. Tai oikeastaan olisi paljon kirjoitettavaa, en vaan saa mitään aikaiseksi. Masentaa niin etten saa mitään tehtyä.

 

Kävin viime viikolla ravitsemusterapeutilla. Tapaaminen oli aika tsemppaava ja syömiskuvioista jäi aika hyvä fiilis. Mutta se kesti vaan sen hetken. Ei ole enää yhtään positiivinen fiilis syömisten suhteen, mikään ei maistu, en jaksa pitää ruokapäiväkirjaa tai yrittää koota päivän syömisistäni monipuolisia annoksia.

Satuin käymään vaa'alla ennen tapaamistani ravitsemusterapeutin kanssa ja koin taas järkytyksen. 41,3kg. Paino oli tippunut taas minulle vaaralliselle vyöhykkeelle. Viimeksihän aloin laihduttaa kun huomasin painon (42kg) olevan niin lähellä tavoitettani (40kg tai 38kg), nyt olisin taas ollut todella lähellä. Mutta en halua enää laihduttaa. Pelkään aloittavani laihduttamisen kuitenkin taas, en voi itselleni mitään.

Haluaisin vain syödä terveellisesti ja voida hyvin. Nyt on menossa taas sellainen kuuluisa vaihe ettei mikään oikein tunnu miltään. Olen kai vain niin masentunut. Ensi kuussa saan luultavasti lääkkeet. Ehkä sitten alkaa mennä paremmin...

- fav

Too tired

Kiitos 27 lukijalle! :)

Mä olen tosi väsynyt. Aivan uupunut. Olen syönyt huonosti, joten energiaa ei ole mihinkään (hah, onko siinäkin nyt jotain uutta, eihän mulla oo koskaan ollut energiaa yhtään mihinkään?) Mä olen hankkinut itselleni lisää työtaakkaa parin lemmikin muodossa ja jotenkin pitäisi nyt jaksaa tehdä kaikenlaista.

Mielialan kanssa on ollut aika helppo kausi. Kerran on vaan käyty vaarallisen miinuksen ja itsetuhoisen ajattelun puolella, muuten mieliala on ainakin pysynyt sen yläpuolella.

En jaksa.

- fav

Kuulumisia

Ensiksikin suuri kiitos 28 lukijalle!♥

Mä oon ollut koko juhannuksen jotenkin kipeä, on nuhaa ja kuumetta. Tylsää. Mutta meneehän se juhannus toisaalta näinkin. Ainakin on tullut katottua paljon leffoja.

Mä olen jotenkin innostunut ruuasta. On kiva katsella herkullisia ruokakuvia, harmi vaan etten itse osaa valmistaa mitään yhtä herkullisen näköistä.

Pöh, ei ole tapahtunut oikein mitään, joten mulla ei ole paljon mitään kirjoitettavaa. Nyt on yli kuukauden kesäloma polilta, saa nähdä miten sillä välin sujuu kun mielialat vaihtelee hyvinkin railakkaasti.

- fav

Hyvän mielen haaste

Listaa asioita, jotka tuovat hyvää mieltä ja ihan sekalaisessa järjestyksessä. Haasteeseen kuuluu jakaa vähintään kymmenen hyvän mielen asiaa (jos saa haasteen uudelleen, niin ainakin viisi lisää). Anna eteenpäin viidelle bloggaajalle. Kerro heille että ovat saaneet haasteen, sekä mainitse haasteen antaja postauksessa (linkitä, jos hänen bloginsa on julkinen).

Kiitos haasteesta menee Tytölle

1.Musiikki
2. Hyvä ruoka (:D)
3. Aurinkoinen sää
4. Ystävät
5. Lemmikit
6. Laihuus
7. Onnistumiset
8. Toisten auttaminen
9.  Hymyilevät ihmiset
10. Äääää en keksi enää

En haasta taaskaan ketään. Julma.

The Versatile Blogger Award #2

1. Kerro itsestäsi 7 satunnaista faktaa.
2. Nimeä 15 bloggaajaa ja kerro heille tunnustuksesta.
3. Kiitä sitä bloggaajaa, jolta sait tunnustuksen.

Kiitos Elsu! :)



Faktat;

1. Mä olen todella laiska, siis oikeasti aivan hirvittävän laiska. Olen laiminlyönyt monia asioita laiskuuteni takia ja mulla onkin monia asioita, joissa pitäisi tsempata.
2. Olen mietiskelijä. Mulla pyörii mielessä joskus niin paljon asioita etten pysy itsekään perässä.
3. En osaa muodostaa tunteitani ja fiiliksiäni sanoiksi, ja usein mua turhauttaakin käynnit polilla, koska en vaan osaa puhua.
4. En osaa luottaa ihmisiin, vaikka kuinka haluaisin. En pysty edes luottamaan täydellisesti niihin minulle tärkeisiin ihmisiin ja se on aika kurjaa.
5. Valkosuklaa!♥ Rakastan herkkuja ja oikeestaan niitä mä pystyn syömään melkein aina ilman huonoa omatuntoa.
6. Mulla ei ole pahemmin ystäviä juurikin siitä syystä etten uskalla luottaa keneenkään eikä kukaan jaksa katsella tällasta angstipaskaa muutenkaan..
7. Mua jännittää hurjasti tuleva lääkitys, toivon vaan että se sitten toimisi kunhan nyt edes saan lääkkeet.

Täältä löytyy edellinen The Versatile Blogger Award-postaus. Jatkan samaa linjaa mitä aina ennenkin, en haasta vieläkään ketään. Anteeksi julmuuteni.

Without you there will be no me

Positiivinen vai negatiivinen? Kannustaminen vai virheistä muistuttelu? Mikä saa parempaa aikaan? 

En oikein tiedä pystynkö helposti unohtamaan omat virheeni vai en. Se on niin asiakohtaista. Viime vuoden kouluun liittyvän isoimman virheen olen unohtanut ja päättänyt antaa asian olla. Tänä vuonna tein monia virheitä kouluun liittyen, ja niistä jaksan vieläkin hakata päätä seinään. Tyhmä tyhmä tyhmä minä!

Mä ajattelen ettei mua ole koskaan kannustettu mitenkään. Aina saa vaan kuulla että et sä sovi sille ja sille alalle koska... Ärsyttävää. Mihin minä tarvitsen ihmisiä, jotka aiheuttavat vaan pahaa mieltä? No en mihinkään, sitähän minäkin!

Alotan säästämisen ja muutan vittuun täältä. Kiitti moi.

- fav

//muoks. Ja yritän siis oikeasti tehdä saamani haasteet tässä lähipäivinä.

Liian raskasta

26 lukijaa!♥

Tekisi mieli vetää ihan kunnon itkupotkuraivarit. Yritän etsiä syötävää jääkaapista ja muista kaapeista, mutta missään ei ole mitään, mitä haluaisin syödä. Haluaisin vaan jotain makeaa, herkullista, niinkuin vaikka suklaata. Saatana minä mitään sellaista halua. Miksi mun pitää haluta syödä aina vain kaikkea paskaa?!

Anteeksi, en jaksa nyt tehdä pidempää ja fiksumpaa postausta.

- fav

25 ihanaa lukijaa!♥

Anteeksi että olen ollut hiljaiselossa! Ei vaan ole ollut yhtään fiilistä kirjoittaa, vaikka kirjoitettavaa varmasti olisi paljonkin. Olen saanut pari haastetta, kiitos niistä, yritän toteuttaa ne huomenna ja myös saada jonkinnäköistä postausta aikaiseksi huomenna.

- fav

666....

..... sivunkatselua. Kertookohan tämä jotain?

Ensiksi kiitos 22 lukijalle!♥

Alan taas huomaamaan että nyt pitäisi oikeasti saada syömiset kuntoon. Vähään aikaan ei ole ollut huimauksia, mutta nyt ne näyttää palailevan takaisin kuvoihin. Ja senhän minä haluan estää, täytyy siis syödä kunnolla.

 Täytyy syödä! Koulua on enää vähän jäljellä, nyt täytyy tsempata! Mulla on naurettavan lyhyitä päiviä, koska kursseja on kevennetty huimasti, joten täytyyhän mun nyt pystyä kunnolla käymään kouluvuosi loppuun. En vaan pysty. Tänäänkin lähdin kesken päivän pois ja mulla olis ollut vaan kaksi tuntia koulua. Tuntui vaan siltä että huimaus alkaa millon vaan ja pakko päästä pois. Olen pettynyt.

- fav

Tag me in

Each tagged person must answer the 11 questions given to them by their "tagger" and post it on their blog. Then choose 11 new people to tag and link them in your post. Create 11 new questions for the people you tag to answer. Do not tag back to the person who has already tagged you.

Haasteesta kiitos kuuluu jennnylle :)

1. Mikä oli lapsuutesi haaveammatti?
Apua, mulla on tunnetusti huono muisti, joten tämä kysymys aiheuttaa lievän turhautumisen. Luulisin kuitenkin että se liittyi jotenkin eläimiin, tarkemmin en osaa sanoa...

2. Entä mikä on haaveammattisi nykyään?
Mä en ole löytänyt vielä sitä mun "the juttua". Vaihtoehtoja on kyllä useampia. Olisi hienoa työskennellä päiväkodissa tai jossakin kerhossa, eli yksi vaihtoehto on lapsien kanssa työskentely. Kosmetiikkaneuvoja on myös yksi vaihtoehdoista. Ja eläintenhoitaja kuuluu myös haaveammatteihin. Tiedä sitten minne tulevaisuus mua vie.

3. Kerro yksi hyvä puoli luonteestasi, ulkonäöstäsi ja myös 1 myönteinen teko/lausahdus jonka olet tehnyt lähiaikoina?
En pidä luonteestani sitten yhtään, mutta sanotaan nyt sitten se yksi hyvä puoli; empaattisuus. Vihaan myös ulkonäköäni, mutta sanotaan nyt vaikka että pidän ripsistäni, koska ne ovat kuulemma pitkät. Ja myönteiseksi teoksi lasken kavereideni ilahduttamisen :)

4. Mikä on lempiruokasi? Liittyykö siihen kenties joku mukava muisto?
Tämä oli paha kysymys. Pitää vähän aikaa miettiä, koska mikään ruoka ei oikein ole sellainen, mitä mielelläni söisin. Mutta ihan perusmakaronit ja siihen joku tulinen kastike niin omnomnom :3 Ja kyllä tähän liittyy mukava muisto; tehtiin kerran hyvän kaverini kanssa makaronia ja se päivä oli muutenkin kiva ja oli mukavaa kokata tän ko. kaverin kanssa.

5. Millainen olet koulu/työmaailmassa? Vetäydytkö kuoreesi vai oletko aivan normaalisti muiden ihmisten seurassa?
Koulussa olen just se mitä olen; hiljainen ja ujo itseni. Seuraan ennemmin puuhia sivusta kuin osallistun juttuihin itse. Olen myös työmaailmassa mukana ja siellä olen aivan eri persoona, koska täytyy olla. Teen työtä, jossa tapaan jatkuvasti uusia ihmisiä, luon uusia työkontakteja ja työskentelen jopa vieraiden ihmisten kotona, joten tässä työssä onkin oltava reipas ja aikaansaava, ei voi jäädä nurkkaan kyyhöttämään.

6. Minkä leffan katsoit viimeksi?
Nyt en kyllä kuollaksenikaan muista...

7. Lempi vuodenaikasi?
Kaikissa vuodenajoissa on omat plussansa ja miinuksensa, mutta kevät on jotenkin ihana vuodenaika, kun silloin kaikki herää jotenkin eloon ja siinä pakosti piristyy ainakin hieman itsekin :)

8. Asia jonka muuttaisit elämässäsi?
Nykyinen asumistilanne. En pysty asumaan kotona, ja yritänkin tehdä kaikkeni tilanteen muuttamiseksi. Pakko päästä pois täältä!

9. Kadehditko jotakuta? Miksi?
Minulla ei ole ketään, ketä kadehtisin. Joskus kyllä olen kateellinen ihan yleisellä tasolla niille ihmisille, joilla menee varmasti paremmin kuin minulla. Mutta olen nähnyt monia asioita ja oppinut niistä, joten jollakin tavalla olen kuitenkin aika kokemusrikas. Oikeastaan ei pitäisi kadehtia ketään, koska jokainen on kuitenkin erilainen eikä kahta samanlaista ole, jokaisella on myös omanlaatuinen elämänsä.

10. Arvosana elämällesi koulunumerona?
Annan kutosen. Ei nyt mikään huonoin, mutta parannettavaa on paljon.

11. Mitä yleisemmin teet vapaa-ajalla?
Olen hyvin laiska ihminen, joten aika paljon vapaa-ajasta kuluu koneen ääressä sosiaalisen median parissa ja hyvää musiikkia fiilistellessä. Osa vapaa-ajasta menee myös duunissa.


Olen valitettavasti laiska, enkä jaksa haastaa ketään enkä keksinyt edes yhtätoista kysymystä :(

Syö, helvetti syö!

Eeeen kestä! Jatkuvaa syö syö syö syö -puhetta. Lopeta hullu! Ole hiljaa! Tuo ei auta, tuo vaan pahentaa syömistäni. En pysty syömään. Otin neljä herkkua, söin yhden ja vein muut kolme takaisin pakettiin. Kiitos siis  vitusti! 

Mun on pakko päästä pois täältä! Joko muutan muualle tai sitten... Ei, en ajattele sitä. Muuttaminen ei ole rahallisesti mahdollista, saatana helvetti vittu perkele. Mä niin kuolen tänne.

En pysty syömään oikein mitään. Tunnen kuinka huimaus saattaa alkaa milloin tahansa. En halua tätä, haluan syödä! SYÖDÄ SYÖDÄ SYÖDÄ! En vaan pysty, ja se on todella turhauttavaa.

Teitä on jo 19!♥

- fav

Luulin että kaikki ois helppoo

Ennen syömishäiriöni oli sellainen että se oli omaa syytäni, olin päästänyt sen korvieni väliin (tosin siellä se lymyilee edelleenkin) ja silloin se hallitsi minua täysin. Halusin hirveästi laihduttaa. Aloin laihduttamaan painosta 46kg, mutta sitten lopetin kun paino jumitti koko ajan vaan neljässäviidessä kilossa.

Nykyisin tämä syömisen vaikeus ei enää lähde itsestäni, vaan ulkoisista tekijöistä. Puheet vaikuttaa hyvin paljon, liikaakin. Joskus osaan olla välittämättä niistä, joskus ne vangitsevat minut. Ei ole koko ajan kiva kuulla syö syö syö SYÖ -höpötystä. Joskus se menee syö vaikka väkisin jos et muuten pysty -höpötykseksi, joka on vielä ikävämpää. En mahda itselleni mitään. Perkele sentään minä haluaisin kyllä syödä, mutta kun ei onnistu niin ei onnistu!

Eikö mun siis pitäisi nyt olla iloinen kun olen selkeästi laihtunut kun vaatteetkaan ei enää pysy päällä?! No, en kuitenkaan ole iloinen. Minusta on hyvin surullista nähdä millaiseksi luurangoksi olen muuttumassa. Olen kuihtumassa pois. Haihdun pölyhiukkasina ilmaan. Minusta ei jää mitään jäljelle.

En halua kuihtua pois. Haluan pystyä elämään normaalisti, tekemään normaalia asioita. En ole pystynyt käymään koulussakaan kunnolla jatkuvien huimauksien takia.

Ristiriitana tähän; rakastan solisluita! Ja muutenkin kaikenlaisia kauniita luiden kohtia. mutta kun itseään katsoo niin tuntuu vaan siltä että luut törröttää hyvin rumasti eikä ne ole mitenkään kauniita.

Teitä on jo 17!♥

- fav

Päätös on luja, mä lopetan huomen

Mulla olisi monta asiaa, mitkä pitäisi lopettaa. Ensimmäisenä aion lopettaa viiltelyn! Se ehkä juu auttaa sen hetken, mutta jälkeenpäin se tuntuu taas huonolta idealta. Kai niitä tunteita voi käsitellä jollain toiselle tavalla, voihan? Mä aion löytää sen tavan.

- fav

Vain pelko pitää sinut elossa

Jos ei syö, saattaa kuolla. En halua kokea mitään vastaavaa enää ikinä. 13 päivä; hirveä päivä. Kun ryhtyy leikkiin syömisen kanssa, alkaa hauskuus olla kaukana.

Mulla oli aivan hirveä olo. Tuntui että kuolen, saan sydänkohtauksen tai jalat pettää alta. Vain pelko piti mut elossa kun matkani varrella sattui olemaan silta. Olisin voinut päättää kamalan oloni siihen paikkaan. Kukaan ei olisi ehtinyt estää. Tarvin apua. Tarvitsen todellakin apua syömisten ja ajatusteni kanssa. Harkitsin tänään jopa ambulanssin tilaamista, en olisi välittänyt vaikka sairaalassa olisi huomattu mun kädet, se olisi ollut pientä siihen oloon verrattuna. Onneksi selvisin elävien kirjoissa kotiin ilman mitään ambulansseja.

- fav

The voices inside my head are taking over

Paino aamulla: 43,6kg 

En tosiaankaan tiedä kumpaan suuntaan numeroa haluaisin. 40g kiehtoisi, mutta homma varmaan karkaisi käsistä eikä se enää riittäisi mulle. Parempi olisi mennä kohti terveellisempää painoa. Äh, en tiedä mitä haluan!

Teitä lukijoita on jo 16!♥

I just need some pain

Yritän päästä karkuun omia ajatuksiani, en halua ajatella. Haluan vaan kivun, joka estää ajattelemasta mitään muuta. Haluan tuntea taas eläväni.

Hukun tähän... sekavuuteen, tunteiden sekamelskaan, ajatusten hedelmäsalaattiin. En ole syönyt kovinkaan hyvin, mikään ei maistu. Ruoka on ällöttävää. Oravanpyöräni lähti taas pyörimään.

14 lukijaa! Jotain piristystä tähänkin päivään♥

- fav

Yeah you said you felt the same but then something changed

Ahdistus. Syömisestä. Ihmisistä. Kaiken loppumisesta. Tärkeitä ihmisiä, vääriä ihmisiä, ei koskaan pysyviä.

Kipu on pysyvää. Siihen voi luottaa. Se aina vuoroaan odottaa. Kipu korvaa ystävän.

12 lukijaa♥ Love you all!♥

- fav

The Versatile Blogger Award

1. Kiitä bloggaajaa, jolta sait haasteen
- Iso kiitos Tiu'lle tästä ensimmäisestä haasteestani! :3
2. Lisää The Versatile Blogger Award -kuva postaukseesi
3. Kerro 7 satunnaista faktaa itsestäsi

- 9kk päästä täytän 18! Woohoo!!!
- Olen ajatellut ostavani hamsterin tässä viimeistään vuoden sisään
- F50.9
- Minulla on monenlaisia ongelmia; itsetuhoisuus, itsensä hallitseminen, syömisoravanpyörä, ruumiinkuvani on vääristynyt ja olen hyvin epäluuloinen ym. paskaa
- Olen bi
- Olen ollut sinkku koko ikäni! This sucks..
- Tykkään syödä hirveesti herkkuja ja sitte ihmettelen kun vatsa kasvaa
Siinä faktat, aika randomeja on, mutta antaa olla.

4. Nimeä 15 bloggaajaa
Olen laiska, joten "nimeän" tähän kaikki ne, jotka tämän lukevat ja haluavat tehdä tämän jos eivät ole vielä tehneet tätä :)

5. Ja kerro heille haasteesta