Kirottu vaaka!

43kg... NOOOOOOOOOOOOOOOOOO! Mä aion saavuttaa sen 40kg vielä joku kaunis päivä. Aivan sama. Tiedän, että tämä on hullua. Aivan sama. En välitä. En riitä itselleni tällaisena. En varmaan riitä itselleni ikinä. Aivan sama. 40kg näyttää vaa'assa hienolta, niin vähäiseltä.

Alle kahden kuukauden päästä täytän 17. Syntymäpäiväni olkoon deadline. Siihen mennessä saan luvan painaa tuon hienon 40kg!

Syön vähän. Ja liikun paljon! Helmikuuta odotellessa...

♥: fav

I can't deny it anymore

Päätin aloittaa jokaviikkoisen perjantaipunnituksen. Väsään sitä varten jonkun hommelin tuonne sivuun jossakin vaiheessa. Eilen vaaka näytti lukeman 41kg. Ja mitähän tästäkin pitäisi taas ajatella? Osa minusta haluaa numeroa vielä alaspäin ja osa minusta on todella epätoivoinen numeron laskiessa koko ajan.

Hassuinta tässä jutussa on se, että yrittäessäni laihduttaa painoni oli melkein aina sama. Nyt kun en yritä mitään(vai yritänköhän sittenkin?), painoni tippuu. En vain voi sille mitään ettei ruoka maistu. Siitä on tullut viholliseni. Minusta on tullut aikaisempaa nirsompi.

HALUAN RUOKAHALUNI TAKAISIN!!!!!!!!

- fav

I'm back again

Oh hoh! Edellisestä postauksesta onkin aikaa jo yli kuukausi, hupsista. Mulla ei ole oikein ollut tänne mitään asiaa lähiaikoina. Ehkäpä se nyt muuttuu...

Nimittäin astuin tänään pitkästä aikaa vaa'alle ja koin hyvin sekaisia tunteita nähdessäni viisarin pysähtyvän. 42,5kg! Viimeksi sain lukeman 45, joten olen kieroutuneesti iloinen tästä 2,5kg pudotuksesta. Olen todella lähellä tavoitettani, enkä todellakaan aio luovuttaa.

Minusta kuoriutui taas kiero, pimeä persoonani. Kuukauden postaustauon aikana en ole ajatellut laihduttamista, syömistä tai mitään niihin liittyvää.

Tiedän olevani sairas, eikä tämä varmaankaan ole enää tervettä, mutta jos pystyn vielä jostakin iloitsemaan, niin helvetti minähän siitä sitten iloitsen!

- fav