Yritystä peliin

En tiedä olenko sisäisesti enää edes elossa. Suurin osa musta kuoli kun kuulin, että osasto on seuraava keino mitä voitaisiin kokeilla syömishelvetin voittamiseksi. Olen aina halunnut selviytyä kaikesta itsenäisesti ja yksin, osasto ei oikein sisälly siihen. Mutta ei kai tässä hirveästi ole vaihtoehtoja, jos haluan parantua kun itse en ole osannut itseäni auttaa. Täytyy nyt miettiä tätä vakavasti.

Paino alkuviikosta; 42,3kg. Täytyy myöntää että olin kieroutuneesti iloinen painon tippumisesta..

En jaksa tätä stressiä, olisikohan aika tarttua teräaseisiin?

Tämä oli nyt tällainen pieni päivitys siitä, että olen ainakin fyysisesti elossa. 

School sucks

Koulu ei ole yhtään mun juttu. En jaksa istua siellä yli viittä tuntia päivässä. En jaksa! Koulussa on kamalaa, kotona on kamalaa, mitähän tässä oikein tekisi?

Saan oikeasti kohta hermoromahduksen. Herään joka aamu myöhässä ja sitten kiirehdin, jotta ehdin ajoissa kouluun ja sitten tulen miljoonan tunnin jälkeen kotiin enkä jaksa tehdä yhtään mitään. Tämäpä vasta elämää.

Sain myös tänään kuulla yhden aika mukavan asian. Tai no mukavan ja mukavan mutta anyway. Se, etten koskaan saa mitään tehtyä, ei välttämättä johdu vaan laiskuudestani/saamattomuudestani, vaan näillä mielialoilla voi olla osuutensa asiaan. Tämä laski muutaman prosentin itsevihalukuani alaspäin.

En ole varmaan tänne kertonutkaan (on ollut niin pitkä tauko) että olen saanut lääkkeet. Määrääkin nostettiin eilen. Toivottavasti näillä nyt olisi jotakin supermyönteisiä vaikutuksia, en ole vielä pahemmin huomannut mitään.

Ei jaksaisi mennä taas kouluun. En jaksa mitään. En jaksa olla. En jaksa enää.

- fav

Heippa taas!

Tulin vain pikaisesti ilmoittamaan että olen vielä hengissä vaikkei musta mitään ole kuulunutkaan ja teen paremman ja pidemmän postauksen ihan tässä lähipäivinä, kunhan vaan ehdin ja jaksan.

Iso kiitos 41 lukijalle! En olisi ikinä uskonut saavani teitä noin montaa♥

- fav