Mulla oli aivan hirveä olo. Tuntui että kuolen, saan sydänkohtauksen tai jalat pettää alta. Vain pelko piti mut elossa kun matkani varrella sattui olemaan silta. Olisin voinut päättää kamalan oloni siihen paikkaan. Kukaan ei olisi ehtinyt estää. Tarvin apua. Tarvitsen todellakin apua syömisten ja ajatusteni kanssa. Harkitsin tänään jopa ambulanssin tilaamista, en olisi välittänyt vaikka sairaalassa olisi huomattu mun kädet, se olisi ollut pientä siihen oloon verrattuna. Onneksi selvisin elävien kirjoissa kotiin ilman mitään ambulansseja.
- fav
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti